”Voi
kunpa matkas onneksi koituis vihaa, katkeruutta et tuntis joutavaa,
voi kun oisit viisaampi kuin isäs milloinkaan. Kunpa oppisit
ajattelemaan.”
Elämme
maailmassa jossa kristillisyyttä, ainakin joiltain tahoilta,
yritetään häivyttää. Kuitenkin tiedostaen tai tiedostamattaan
kristillistä symboliikkaa tulee vastaan mitä erilaisimmissa
paikoissa. Niin kuin nyt tässä laulussakin.
Tämän
laulun nimi, Ihmisen poika tulee Raamatusta. Laulu ei kuitenkaan ole
hengellinen eikä nimellä viitata Jeesukseen, niin kuin Raamatun
kuvakieli ilmaisee. Minun mielessäni tuo laulun kertosäe alkoi
kuitenkin alkoi elää ja puhutella, ollessani taksissa matkalla
ruokakaupasta kotiin.
Laulussa
isä laulaa pienelle pojalleen, toivoen hänelle onnellista ja hyvää
elämää. Hän toivoo, että pojasta ei tulisi onnetonta tai
katkeraa aikuista. Mielessäni alkoi kuitenkin herätä mielleyhtymiä
Jumalan ja ihmisen suhteeseen. Eikö se toive, mikä isällä on
lastaan kohtaan, kuulostakin samalta, mitä Jumala toivoo meihin
ihmisen lapsiin nähden. Eiköhän hänkin vain toivo, että
elämänmatkamme koituis onneksi, ettei katkeruus valtaisi mieltämme
ja että oppisimme ajattelemaan sitä, mikä elämässä on tärkeää.
Antoihan hän ainoan poikansa Jeesuksen meidän ihmisten poikien ja
tyttärien Lunastajaksi ja Sovittajaksi. Eiköhän hän ajatellut
tämän tehdessään, että tuo teko koituis meidän
hyvinvoinniksemme.
1. ONNELLISUUS
Tässä
saarnani lähtökohtana olevassa kertosäkeessä on kolme teemaa,
jotka kytkeytyvät toisiinsa. Ensimmäisenä on onnellisuus.
Ihminen
etsii onnea monista paikoista. Suomen kielessä onni
voi tarkoittaa suurta iloa, syvää tyytyväisyyttä, riemua,
kohtalon suopeutta, menestystä, onnellista sattumaa ja hyvää
tuuria. Onnellinen taas on onnea tunteva, onnen täyttämä,
suotuisa, otollinen, onnistunut.1
Tätä teemaa
työstäessäni huomioin Ristin Voiton artikkelin
onnellisuudesta.2 Siinä onnellisuustutkija Markku Ojanen liitti
onnellisuuden minuuteen. Psalmissa 73:28 sanotaan: Mutta minun
onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan,
Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi. Minuus ilman yhteyttä
Jumalaan, luojaansa etsii aina jotain, saavuttamatonta.
Ajatellaanpa hetki
Daavidia. Daavid oli paimen, joka kaitsi isänsä lampaita. Sieltä
hänet noudettiin ja voideltiin Israelin kuninkaaksi. Daavidilla, jos
kenellä oli menestystä, hänellä oli myös vastoinkäymisiä. En
usko erehtyväni, jos sanon,että myös Daavid, samoin kuin Aasaf
tuossa edellä lainaamassani psalmissa, koki että hänenkin onnensa
oli Jumalan läheisyys. Tunnustaahan Daavid itse psalmissa 21:4, kuinka Jumala suo hänelle onnen ja siunauksen.
Psalmirunoilijan
tavoin meidänkin onnemme on olla lähellä Jumalaa.Sillä meidät on
luotu hänen yhteyteensä. Ilman tätä yhteyttä minuutemme on
vajavaista.
2. KATKERUUDEN MYRKKY TUHOAA ONNELLISUUDEN
Toiseksi tässä
kertosäkeessä puhuttiin ettei viha ja katkeruus pääsisi
valtaamaan tilaa. Katkeruutta voi sanoa onnellisuuden vastakohdaksi
ja tuhoajaksi. Hepr. 11:15:”Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään
hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse
kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa
monet” (vuoden-92 raamatunkäännös) Katkeruus on myrkkyä, joka
tuhoaa elämänilon ja mikä pahinta, se myrkyttää ei vain
kantajaansa, vaan ympärillään olevien ilon ja onnen. Et voi olla
onnellinen ja katkera yhtäaikaa.
2. AJATTELEMISESTA JA VIISAUDESTA
2. AJATTELEMISESTA JA VIISAUDESTA
Kolmanneksi
tässä laulussa isä toivoo, että poika oppisi ajattelemaan ja
olemaan viisaampi kuin isänsä. Historiasta sanotaan, että siitä
pitäisi ottaa oppia. Näin myös raamatunhistorian osalta.
Room. 15:4
Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille
opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen
kautta olisi toivo.
I
Kor. 10:11 Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on
kirjoitettu varoitukseksi
meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut. Voimme oppia ja
ottaa esikuvia eläneistä ihmisistä. On kuitenkin ymmärrettävä,
että ihmiset ovat erehtyväisiä. Todellinen viisaus tulee
Jumalalta.
Job
28:28 : 'Katso, Herran pelko - se on viisautta, ja pahan karttaminen
on ymmärrystä.” Raamattua tutkiessamme voimme nähdä, kuinka
Salomo pyysi Jumalalta viisautta ja Daniel ylisti elämänsä
vaikeassa tilanteessa Jumalaa sanoen, että hänen on viisaus ja
voima. Samoin Mooses Psalmissa 90:12 rukoilee: Opeta
meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan
sydämen.
Saadaksemme
siis viisautta ja oppiaksemme ajattelemaan on meidän hyvä kääntyä
Jumalan puoleen, jolla ainoalla on viisaus (Room. 16:27). Eikä
Jumala sitä paitsi ole kitsas sitä jakamaan. Jaakobin kirjeen 1:5
kehoittaakin: ”Jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä
Jumalalta, joka antaa
kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.
Jaakobin
kirjeen mukaan on olemassa maallista viisautta ja on olemassa
taivaallista viisautta. Oikea viisaus, joka tulee Jumalan
tuntemisesta on Jaakobin kirjeen mukaisesti: puhdas, rauhaisa,
lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei
epäile, ei teeskentele.
Lopuksi,
palataanpa tuohon siteeraamani laulun nimeen: Ihmisen
poika.Raamatussa se on Jeesuksen yksi kunnianimi.Samoin kuin tuossa
Juice Leskisen laulussa, isän rakkaus kohdistuu lapseensa, kohdistuu
Jumalan rakkaus meihin ihmisen poikiin ja tyttäriin.
I
Joh. 4:10 Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme
Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti
meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
I
Kor. 13: Niin pysyvät usko toivo rakkaus. Nämä kolme, mutta suurin
niistä on rakkaus.
Rakkaus
- Siinä on onnellisuuden ja hyvän elämän kulmakivi. Jumalan
rakkaus meitä ihmsiä kohtaan. Se rakkaus on meille annettu Jumalan
pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, joka oli myös Ihmisen poika.
---
LÄHTEET:
1
---
LÄHTEET:
1
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_%282015-2019%29/viikon_vinkit_2018/onnen_paivat.27371.news
2. Inkeri Tuikka: Raamatusta suuntaa hyvään elämään. Ristin Voitto 26/2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti