Hae tästä blogista

torstai 14. marraskuuta 2019

AJANHALLINNASTA KONFLIKTIEN HALLINTAAN

Nyky-yhteiskunta on valveilla 24/7. On unohdettu, että ihminen kaipaa lepoakin. Siinä, missä ajankäyttöä ennen, maatalousyhteiskunnan aikaan työ jaksottui sään mukaan, niin nykyään työ jaksottuu – miten jaksottuu. Teknologistunut yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia, mutta myös odotuksia ja lisäksi vielä haasteita. Onko teknologia tuonut lopullista hyvinvointia. Lisääkö 24/7 ihmiskunnan hyvinvointia. Jossain määrin se varmasti luo turvaa, mutta toisaalta. Kolikolla on aina kaksi puolta. Pastoraalityötä ajatellen ajanhallinta on tärkeää, koska useimmilla asioilla on deadline, ja työ joudutaan sopeuttamaan muiden tekijöiden toimintoihin.

Tunnilla puhuttiin sitoumuksista, joista ei neuvotella. Niitä ovat perhe, terveys, elämän ylläpito. On hyvä muistaa priorisoida asioita, delegoida vastuuta ja viettää laatuaikaa. Pastorintyö ei useinkaan ole työtä, jota tehdään klo 8:sta klo 16:een. Kutsumuksen ei tarvitse myöskään merkitä sitä, että pastorin pitäisi olla aina saatavilla, aina läsnä. Pastoritkin ovat vain ihmisiä, joille kuuluu 'oma aikansa'.

Tee välttämättömät asiat ensin, sitten vasta juttuihin muihin mee.



Kuva: Jos asia ei ole tärkeä, se ei ole kiireellinenkään.

”Tärkeämpää kuin tehdä asiat oikein, on tehdä oikeita asioita”

Ajan hallitsemiseksi voisi kysyä itseltään: Mitä tapahtuisi, jos en tekisikään tätä? Mitä, jos tätä ei tehtäisi ollenkaan?

Ajanhallinasta siirryttiin käsittelemään konflikteja. Konflikteja on monenlaisia. On pieniä ja suurempia. Joihinkin ei tarvitse kiinnnittää niin suurta huomiota, kun toiset taas vaativat huoomioimista ja käsittelyä, jotta asiat etenisivät ja sopu säilyisi. Konfilikti tarkoittaa eroavaisuutta mielipiteessä, ristiriitaa päämäärän ja toiveiden välillä. Konfliktit syntyvät yleensä oletetusta todellisesta tai kuvitellusta yhteensovittamattomuudesta päämäärien, arvojen ja odotusten suhteen. Apostolitkin käsittelivät konflikteja, kuten voimme Apostolien teoista (Apt.15) lukea. Konflikti voi olla mahdollisuus tai sitten tuhoava voima – asenne ja reaktiot ratkaisevat kummalle puolelle tällä kaltevalla pinnalla käännytään.


Kuva: Ken Snape: Kalteva pinta

Ken Snapen Kalteva pinta kuvaa hyvin konfliktin ratkaisukeinoja. Pakeneminen tilanteesta voi olla ensisijainen reaktio, mutta ei välttämättä hyvä keino. Asia voi jäädä kaivelemaan sisimpään mikä tuo ongelmia elämään, aivan kuten hoitamattomat haavat, ne saattavat aiheuttaa elämänmittaisia traumoja. Hyökkäysvaihe, jossa ryhdytään käräjöimään tai niin päin pois, ei ole hyvä sekään. Rauhanteko ei välttämättä ole helpoin keino, vaikka suositeltavin. SE voi viedä aikaa, vaatia niin fyysisiä kuin henkisiä voimavaroja.

Raamatullinen linja on huomoida molemmat osapuolet menemättä kummankaan puolelle. Mitä nopeammin asia ratkeaa, sitä pienempi hinta sillä on.
Konflikteissa on aina kyse ihmissuhteista. Myös uskossa ja elämässä on kyse ihmissuhteista. Tärkeää on rakkauden kaksoiskäsky: Rakasta Herraa Sinun Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Se pätee myös konflikteissa.

sunnuntai 3. marraskuuta 2019

LÄHETYSTYÖN IMUSSA JA SEURAKUNTATYÖN ARJESSA!

Keskustelimme tunnilla (2.102019) Helluntaiseurakuntien ja FIDA:n lähetysnäystä, niin sanotusta IMU:sta.

I    niin kuin istuta
M  niin kuin moninkertaista
U  niin kuin uudista.
Nämä kolme tekijää ovat oikeastaan kaiken kasvun lähtökohta.

Lähetystyö ei ole vain järjestötyötä, se on seurakunnan työtä ja yksilökristittyjen työtä Tätä kuvaa niin sanottu kolmikanta.



Kolmikantamalli: Lähetystyön vastuut

Itse näkisin kolmikannan mieluummin tetrana tai pyramidina, jossa kaiken ylimpänä valvoja on Jumala, onhan työ lopulta Hänen- Missio Dei.



Kolmikannasta pyramidiksi. Ihminen tekee työn, mutta Jumala valvoo.
***

Seuraavalla tunnilla (9.10.2019) puhuimmekin sitten seurakunna työstä pinnan alla, josta meille tuli kertomaan Keuruun helluntaiseurakunnan pastori Marko Halttunen ja kampuspastori Sara Saarela. Marko Halttunen toi esiin näkökohtia seurakuntatyöstä. Päällimmäisenä tunnista jäi lause: Usko on arkea. Uskon eläminen todeksi taas on vanhaa viisauden – Ora & Labora – käytäntöön laittamista. Seurakuntatyö on arkitasolla kuin mitä tahansa työtä toimintasuunnitelmineen ja viestintätapoineen, mutta myös kokonaisvaltaista ihmisten kohtaamista. Halttunen muistutti myös rukouksen merkityksestä lainaamalla Hudson Taylorin sanontaa:

When we work – we work.
When we pray – God Works.
- Hudson Taylor ?

 


Kampuspastori Sara Saarela puolestaan puhui kutsumuksen ja pastorintyön näkökulmasta. Sara toi esiin tärkeän näkökulman seurakuntatyöhön – sielunhoidon. Sielunhoito tulee vastaan kaikessa, ihan kaikessa seurakuntatyössä. Se tulee ottaa huomioon ja siihen valmistautua. Jos seurakuntatyöntekijä ei pysty ratkomaan ongelmia ja kohtaamaan ongelmia, hän ei ehkä ole oikealla paikalla. Kukin tekee kuitenkin lopulta työtä oman persoonansa kautta. Sara muistutti myös siitä, että Seurakuntatyö on työtä työnä. Onko pastorin lopultakaan oltava aina työssä? Henkilökohtainen elämä, vaikka on mukana seurakuntatyössä, on kuitenkin henkilökohtaista elämää, jossa lepo pitää ottaa lepona.

Eli hyvä on muistaa elämisensä ja olemisensa, voimiensa rajat. Viime kädessä uskovainen on uskovainen niin siviilissä kuin työssä.