1. PASTORAALITYÖ ON KRISTITTYJEN
YHTEINEN ASIA
Tämä on ensimmäinen niistä viidestä vaaditusta blogikirjoituksesta, jotka kuuluvat Johdanto pastoraalityöhön -kurssiin. Tämä blogikirjoitus pohjautuu kahteen ensimmäiseen tuntiin, joilla käytiin läpi pastoraalityön perusteita ja raamatullista taustaa.
Teologia ja käytäntö kulkevat käsi
kädessä. Ei ole teologiaa ilman käytäntöä eikä käytäntöä
ilman teologiaa.Sana teologia voi olla helluntaiuskovalle pieni
kummajainen, mutta lopulta kyse ei ole muusta kuin uskosta Jumalaan
ja siitä, mitä se merkitsee ja vaikuttaa tai saa aikaan.
Itse olen jo pitkään miettinyt
systemaattisen ja käytännön teologian välistä eroa. Luulen, että
tämä seikka on vihdoin viimein valjennut minulle.
Raamattuteologiassa tutkitaan
esim.sitä, mitä eroja tai yhtenevyyksiä Luukkaan kirjoittamalla
Apostolien teoilla ja Paavalin kirjoittamalla Roomalaiskirjeellä on. Tai tutkitaan siis kirjoittain tai kirjoittajittain. Systemaattinen teologia taas tutkii sitä, mitä Raamattu ilmoittaa
jostain tietystä aiheesta, esimerkiksi kasteesta tai Pyhästä
Hengestä. Käytännön teologia ymmärtääkseni pistää sitten raamattuteologian ja systemaattisen teologian käytäntöön ja soveltaa löytämäänsä. Teologia ei ole
enää vain teoriaa vaan elävää elämää.
Pastoraalityö, eli seurakuntatyö, on
huolen pitämistä Jumalan lapsista. Se koskettaa ei vain
antautuneita kristittyjä, vaan myös niitä, jotka vielä kulkevat
pois päin Hänestä. Pastoraalityö kuuluu kaikille kristityille. Ei
vain niin sanotuille pastoreille. Loppujen lopuksi, kun puhutaan
pastoreista, seurakuntapalvelijoista, diakoneista, puhutaan yhdestä
ja samasta asiasta —
Kristuksen seurakunnasta. Seurakunta on yksi, vaikka siinä on monia
yksilöitä. Paavali vertasi seurakuntaa ruumiseen. Niin kuin ruumis
on yksi, mutta siinä on monta jäsentä, niin Kristukseen uskovat
ovat yksi kokonaisuus, vaikka ovat myös yksilöitä.
Pastoraalityön perusteet löytyvät
Raamatusta, erityisesti Jeesuksen lähetyskäskystä, joka kehoittaa
opettamaan, kastamaan ja pitämään Jeesuksen käskyt (Matt 28:19
Biblia).
Tärkeä oivallus oli myös se, että teologiassa ei ole patenttivastauksia vaan on otettava
huomioon tilannekohtaisuus. Toinen tärkeä seikka, mikä tulee ymmärtää on se, että pastoraalityössä ei tärkeää ole
virka vaan armoitus. Kristityn tulee palvella siellä, missä parhaiten osaa ja
pystyy. Se on sitä Jumalalta saatujen talenttien käyttämistä.
Pastori eli seurakuntatyöntekijän tehtävä on paimentaa laumaa, eli kristittyjen yhteisöä.
Kuva Aino H. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti