Elämän lähteellä kasvamme!

Olen nyt opiskellut Ik-opistossa yhteensä kaksi vuotta. Tämä aika on antanut minulle paljon. Olen saanut uusia näkökulmia, kuitenkin niin, että oma usko ja se, miksi uskon, niin kuin uskon, on vahvistunut.

Tätä taustaa vasten ajattelin puhua hieman kasvun teemasta. Lähtökohtanani on 2. Piet 3:18:

”Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.”

Tätä Pietarin kirjeen lukua kuvastaa kokonaisuutena lopunajat ja luopumus. En nyt kuitenkaan tahdo keskittyä tähän puoleen Pietarin sanoja, vaan luvun viimeisiin jakeisiin, joiden ydin on kehoitus kasvuun.

Miksi kehoitus kasvamiseen on tärkeää? Yksinkertaisesti siksi, että ilman kasvua ei ole elämää. Kasvu on yhtä kuin elämä. Kasvu on elämää. Ja elämä synnyttää elämää ja kaiken elämän lähde on Jumala. Ilman yhteyttä tähän lähteeseen kasvu tukahtuu tai saa vääriä muotoja. 

Kasvaminen voidaan nähdä varttumisena, kehittymisenä, monistumisena.Tätä kaikkea on myös kristittynä kasvaminen. Kristittynä kasvaminen on oikeastaan paradoksi, sillä kasvaessamme me oikeastaan pienenemme. Johannes Kastaja sanoi opetuslapsilleen, jotka turhautuneina sanoivat kaikkien menevän Jeesuksen perässä, että hänen tulee vähetä, Jeesuksen kasvaa. (Joh. 3:25-) Näin mekin kristittyinä kasvaessamme pienenemme Jeesuksen saadessa sijaa. Siihen Pietarikin kehoittaa kirjoittaessaan

”Kasvakaa Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa”. Varttukaa Kristuksessa täyteen miehuuteen, että oppisitte tuntemaan hänen rakkautensa mittaamattomuuden ja tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä. (Ef. 2:14-19).

Kasvu on aina ihme. Me emme voi pusertaa sitä itsestämme, vaan Jumala antaa kasvun. ”Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin." (Jesaja 55:10-11)

Jumala kasvattaa meitä sanansa kautta. Kasvu tarvitsee ravinteita, energiaa. Kristittynä kasvu tarvitsee sekin ravinteita ja hivenaineita. Pietari kehoittaa halajamaan niin kuin vastasyntynyt lapset sanan väärentämätöntä maitoa. (1.Piet :2:2), jonka kautta voimme kasvaa pelastukseen. .

Jumala kasvattaa meitä henkensä kautta. Johanneksen evankeliumin kuudennessa luvussa Jeesus puhuu itsestään elämän leipänä. Jeesusta kuvataan myös Jumalan sanana. Jumalan sana ja Jumalan Henki yhdessä tekevät työtä elämän ylläpitämiseksi. Jeesuksen sanoin:

” Henki on se, joka eläväksi tekee. Ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä." (Joh 6:63

Jumala kasvattaa meitä myös ennen kaikkea armonsa avulla.

Jeesus on tullut evankeliumin totuuden sanana meidän tykömme. Tämä evankeliumi on ”myös kaikessa maailmassa, missä se kantaa hedelmää ja kasvaa, samoin kuin teidänkin keskuudessanne siitä päivästä alkaen, jona te kuulitte ja opitte tuntemaan Jumalan armon totuudessa ” (Kol. 1:5,6)

Armo on kuin vesi, joka elähdyttää. Mutta niin kuin vettä ei saa antaa kasveille liikaa tahi liian vähän, niin armoakaan ei saa käyttää miten vain. Armo on kallista armoa, niin kuin puhdas vesi. Siihen pitää suhtautua kunnioituksella, ei tuhlaten.

Paitsi, että kasvamme Jumalan Hengen, Sanan ja Armon kautta, kasvammme myös toinen toistemme kautta.

Katsotaanpa jälleen, mitä Sanassa sanotaan. Kolossalaiskirjeen toinen luku, jae yhdeksäntoista sisältää Paavalin vertauksen seurakuntaruumiista ja kuinka seurakunnan tulisi pitäytyä Jeesukseen, josta ”koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua”. Ja Efesolaiskirjeen toisen luvun, jakeessa kaksikymmentäyksi löytyy kuvaus seurakunnasta rakennuksena, jonka kulmakivi Jeesus on, ja jossa ”koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa”.  ja edelleen: "Josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on. (Ef. 4:16) Muodostamme siis yhdessä kokonaisuuden, jossa kukin osa tukee toinen toistaan.

Olen aika ajoin pistänyt syömieni hedelmien siemeniä multaan toivoen, että ne lähtisivät kasvuun. Tässä taannoin sitten ilahduin suuresti, kun muuan siemen pyräyttikin ilmoille taimen ja alkoi kasvaa. Lähtiessäni IK:hon opiskelemaan jäi kasvini kuitenkin veljeni hoitoon ja kun tulin takaisin kotiin, sain huomata, että tuo yksi kasvi oli päässyt jostain syystä nuupahtamaan (muiden ollessa kyllä ihan ok). Olin kuullut, että kun pistää kasvin juurtumaan yhdessä pajunoksan kanssa, niin paju antaa toiselle kasville vauhtia ja päätin kokeilla asiaa. Ja kyllä vain, sain elvytettyä pikku puuni, josta en tosin vieläkään tiedä, onko se sitruuna, appelsiini vai jokin ihan muu.

Tarvitsemme siis toinen toisiamme kasvaaksemme ja kukoistaaksemmme.

Kasvun päämääränä on tietenkin tuottaa hedelmää, tuottaa iloa, tuottaa kauneutta, kukin omalla lahjallaan. ”Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan; ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten. Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä.” ( Mark 4:26-29)

Niinkuin kasvit kasvaakseen tarvitsevat ravinteita, valoa ja lämpöä, tarvitsemme kristittyinäkin samoin.Jumalan sanan ravintoa, kuten Pietari kirjeessään kirjoittaa. Tarvitsemme myös Pyhän Hengen valoa ymmärtääksemme sen, mitä luemme. Tarvitsemme myös armollisuutta, joka luo lämpöä.

Paitsi, että me kristittyinä tarvitsemme toinen toisiamme, myös Jumala tarvitsee meitä. Vaikka kasvun ihme on viime kädessä Jumalan työtä, hän toimii keskellämme omiensa kautta.

Kuten Paavali kirjoittaa: ”Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun.” (1.Kor: 3:6)

Kasvu on elämää ja elämän suunta on ylöspäin, eteenpäin. Jeesus tuli ennen kaikkea pelastamaan meidät synnin tuhoisilta vaikutuksilta, jotka nakertavat tervettä kasvuvoimaa. Kun kasvamme, kasvamme Kristukseen, Hänen yhteyteensä, jossa meillä on iänkaikkinen elämä.

----

Tämä teksti on stilisoitu versio Jämsän helluntaiseurakunnan Elämän lähteellä -rukousillassa 7.1.2020 pitämästäni puheesta.